Kodissa on vipeltänyt jonkin aikaa neljä rottatyttöä. Sisarukset ovat alle kaksi kuisia ja kaksi vanhempaa alle neljä kuukautta vanhoja. Kerrassaan mainioita otuksia, joilla on jokaisella omat luonteenpiirteensä. Ihmisissä istuu sitkeässä ennakkoluulot ja vanhat uskomukset noita taitavia, älykkäitä ja toimeliaita otuksia kohtaan.

Muutama sana omista rotistani:

Skumppa on oikein seikkailijarotta. Sitä saa hakea aina vaatekaapista kiipeilemästä, ikkunalaudalta tai laatikosta. Jos se ei löydä koloa keittiökaapiston sokkelista, pyyhältää se kuin tuulispää rappusia yläkertaan. Milloin se löytyy kengästä, kirjahyllystä tai sohvatyynyn alta. Se ei viihdy pitkään sylissä, sillä maailma on suuri seikkailu. Mikään ei ole ihanampaa, kuin kaivaa kukkaruukusta mullat lattialle. Nimi skumppa on aiheuttanut välillä sekaannuksia. Naapuri ihmettelee, jos sanon, että löysin skumpan roskiksesta. Kuullostaa nenänvalkaisu kuukaudelta.

Mansku on karvismainen mukavuudenhaluinen möhömaha. Sillä on ruoka jatkuvasti mielessä ja rakastaa kyöhnätä sylissä. Pieni riidanhaastaja, joka ei aina ymmärrä, mihin lusikkansa työntää.

Nöpön kiipeilytaidot kehittyvät huimasti. Se on rohkea ja ottaa vanhemmista mallia. Taidan olla pulassa sen kanssa myöhemmin. Sen luonne ja ulkonäky herättävät välittömästi halitaan tunteen. Nöpö on kova ääntelemään.

Sähkis..Nimi on hieman virheellinen. Tuo ei ainakaan pienenä ollut mitenkään energinen. Heittäytyi selälleen ja tykkäsi, kun mahasta rapsutettiin. Sillä on ollut taipumus nukahtaa välittömästi milloin minnekkin. Kerran kiipesi häkissä riippumattoonsa ja ehti saada pään ja etutassut sisälle, kun nukahti. Puoli rottaa roikkui ilmassa ja uni maistui. On ollut vähän arka ja vauvamainen, mutta nyt on kasvamassa, kun ikää on tullut lisää.

Kesyrotat on jalostettu laboratoriorotista. Labroissa rottia kasvatettiin ja jalostettiin  tätä ennen sadan vuoden ajan. Kesyrotat eroavat siksi jo paljon esi-isästään, isorotasta, jota ei ainakaan Suomessa enää tavata. Kun Suomessa mellasti rutto, saivat rotat kaikki syyt taakseen. Rotat eivät kuitenkaan koskaan levittäneet ruttoa, vaan niissä majaileva yksi kirppulaji. Tämä ei kuitenkaan selitä ruton laajuutta, koska kirput pystyivät lisääntymään vain lämpimissä olosuhteissa, eli kesäisin. Syynä oli ennenkaikkea erittäin huono hygienian laatu, joka oli yleistä tuohon aikaan, kuten tiedätte. Kesyrotta on isorottaa säyseämpi, joka rakastaa isäntäväkeään ja heidän vaatteiden alla möyrimistä. Minua ei ole rotta koskaan purrut, edes pelästyessään, vaikka minulla on ollut niitä kymmenisen aiemminkin. Nämä eivät myöskään suhtaudu uusiin ruokiin ennakkoluuloisesti, kuten luonnossa asuvat rotat. Kylmää ja vetoa nuo eivät kestä. Voisin aiheesta kirjoittaa paljonkin, liittyen rottien hiearkiaan, mutta jätetään toiselle kertaa.

Olen miettinyt, mikä yhdistää rotan omistajia. Aiemmin taisi valtaosa olla punkkareita ja luonnonsuojelijoita. No, asuuhan minussakin vanha anarkisti ja olen läpeensä vihreä ihminen. Nykyään rottia tapaa minkälaisista perheistä tahansa. Lapsilla niitä on paljon lemmikkeinä, mikäli vanhemmat vain voittavat ennakkoluulonsa. Ehkä yhdistävä tekijä on vain uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus.

Suosittelen näitä vipeltäjiä lemmikeiksi, mikäli niille on aikaa ja mahdollisuus uusiin virikkeisiin. Elinikä on hävyttömän lyhyt, noin kaksi vuotta.